Frenckellin paperitehtaan teollisuusarkeologia esittäytyy uusimmassa Pirkanmaan alta  -julkaisussa. Tammerkosken partaalle 1700-luvulla perustetun paperitehtaan alueella on tehty useita arkeologisia tutkimuksia vuodesta 2008 lähtien. Kaivauksin on tutkittu sekä tehdasrakennusten rakenteita että tehtaan mukulakivin päälystettyä piha-aluetta. Pirkanmaan alta kertoo kaivauksissa paljastuneista löydöistä kahden artikkelin voimin.

Pirkanmaan alta ilmestyy vuosittain Pirkanmaan maakuntamuseon kustantamana ja kertoo maakunnan ajakohtaisista arkeologisista tutkimuksista. Lisätietoja maakuntamuseon nettisivuilta.

Leipä Tampereella on uusi verkkonäyttely tamperelaisten leipäkulttuurista. Rievä oli työväestön suosituin eväs, ja koska tehtaiden työntekijöillä ei juuri ollut mahdollisuuksia leipomiseen, syötiin ostoleipää. Tampereesta tuli rieväkylä, leipomoiden kaupunki.

Näyttelyn ovat tehneet Museokeskus Vapriikki ja Työväenmuseo Werstas yhteistyössä. Museot jalkautuivat Tampereen kaduille ja haastattelivat paikallisia ihmisiä heidän suhteestaan leipään. Verkkonäyttely on osa yhteispohjoismaista Norsam: Bröd i Norden -hanketta. Hankkeessa on mukana museoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista ja Virosta. Jokainen museo on tuottanut leivästä osana omaa kulttuuriaan digitaalisen kertomuksen.

Leipä Tampereella -näyttelyyn!

Vapriikki on julkaissut uuden, upeasti kuvitetun teoksen teollisuuskaupunki Tampereen historiasta ja nykypäivästä. Mistä Tampereen nimi on peräisin? Miten sähkö tuli Tampereelle ja millaisia väärinkäsityksiä tarinaan on aiemmin liittynyt? Miten manserock asettuu kohdalleen kaupungin pitkässä musiikkihistoriassa? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus kirjasta

Tammerkoski ja kosken kaupunki -teos avaa tuoreita näkökulmia Tampereen historiaan kosken synnystä nykyhetkeen. Näyttävä ja paljon uusia valokuvia sisältävä kirja on syntynyt lukuisten kaupungin historian ja nykypäivän asiantuntijoiden, valokuvaajien ja Vapriikin ammattilaisten yhteistyönä.

324-sivuisen teoksen ovat toimittaneet Mari Lind, Kimmo Antila ja Antti Liuttunen Vapriikista, ja sitä saa ostaa Vapriikin museokaupasta.

Tampereen Energiantuotanto tekee Tammerkosken kunnostustöitä veden päällä Patosillan ja Satakunnan sillan välisellä alueella, ja työmaasilta kulkee Tammerkosken yli keskiputouksen voimalaitoksen alapuolella Koskipuiston pohjoisreunasta Frenckellin tehdasrakennuksen eteläpäähän. Työmaasilta maisemoidaan valosuunnittelun ammattilaisten voimin. Frenckellin patomuuri on tullut elinkaarensa päähän, ja se on pakko uusia. Huonokuntoisen muurin purkaminen edellyttää mittavia rakentamisjärjestelyjä, sillä Tammerkoski on Frenckellin kohdalla kapeimmillaan ja kaikki vesi kulkee yhdessä uomassa.

Lisätietoa hankkeesta

Tampereella järjestettiin elokuussa 2010 kansainvälinen teollisuusperintökonferenssi Reusing Industrial Past. Konferenssin innoittamana Pirkanmaan maakuntamuseo julkaisi keväällä 2011 englanninkielisen artikkelikokoelman, johon on koottu eri alojen asiantuntijoiden kiinnostavia näkökulmia teollisuusrakennusten uudiskäytöstä ja teollisuusperinnön arvosta. Museo toivoo julkaisun edistävän arvottamisesta ja uudiskäytön tavoista käytävää keskustelua.

Julkaisu on nimeltään Reusing the Industrial Past by the Tammerkoski Rapids - Discussions on the Value of Industrial Heritage. Sen on toimittanut maakuntamuseon projektitutkija Miia Hinnerichsen. Kirjoittajina ovat mm. Pertti Haapala, Seija Linnanmäki, Maths Isacsson ja Mark Watson. Kirja on myynnissä Vapriikin Museokaupassa. Se on myös luettavissa pdf-muotoisena osoitteessa: http://www.tampere.fi/vapriikki/maakuntamuseo/julkaisut.html

Tamperelainen Emil Aaltosen museo on vuodesta 2004 alkaen tallentanut tehtailija Emil Aaltosen perustamien tehtaiden palveluksessa olleiden henkilöiden haastatteluja. Tuloksena on Töissä Aaltosella –näyttely, joka valottaa millaisena työntekijät kokivat työn Aaltosen kenkätehtaissa, Lokomolla, Sarviksessa…

Useat haastatelluista ovat korostaneet yhteisöllisyyden merkitystä. ”Siellä otettiin ihminen ihmisenä” – muisteli Emil Aaltosen aikalainen työoloja Aaltosen Kenkätehtaalla. Näyttelyssä työntekijöiden ajatuksia työn teosta, työtovereiden merkityksestä, harrastuksista, asumisesta jne. voi seurata tekstein ja kuvin. Haastatteluaineistosta on koottu myös videoita, joissa näyttelijöiden esittämät työntekijät selostavat työuransa vaiheita. Esillä on myös Aaltosen Kenkätehdas Oy:n ja Sarvis Oy:n tuotantoa.

Museon nettisivuihin voit tutustua tästä: http://www.pyynikinlinna.fi/museo/

Finlaysonin tehtaalla voimanlähteenä käytetty Sulzer-höyrykone on edelleen alkuperäisellä paikallaan. Vuonna 1900 käyttöön otettu konejättiläinen on suurin Suomessa käytetty höyrykone. Sen teho on 1650 hevosvoimaa ja vauhtipyöräkin halkaisijaltaan yli 8 metriä!

Museossa on Sulzer-koneen lisäksi nähtävillä koneen käyttöön liittyneitä työkaluja, laitteita ja muita Finlaysonin tehtaan voimantuotantoon liittyviä esineitä. Höyrykonemuseon löydät Tampereen keskustasta, Työväen museo Werstaalta, joka sijaitsee vanhalla Finlaysonin tehdasalueella.

Museon nettisivuihin voit tutustua tästä: http://www.werstas.fi/?q=nayttelyt/hoyrykonemuseo

Tampereen kaupungin aikakerrostumiin pääsee näyttelyssä tutustumaan kaupunkilaisten rakastaman, vuoden 1890 kaupunkia kuvaavan pienoismallin avulla. 12-neliöisen pienoismalliin liittyy multimedia, jonka avulla kohteita pystyy tarkastelemaan eri aikakausilta. Multimedian sadoilla valokuvilla 1860-luvulta tähän päivään luodaan kaari historiasta nykypäivään.

Tiukkojen historiallisten faktojen kevennykseksi näyttely esittelee tamperelaisia ilmiöitä, joita ilman Tampere ei olisi Tampere. Mustamakkara, Tappara ja Ilves, Näsinneula ja Särkänniemi, Manserock, Ransu ja TV2 ja Tampereen teatterit. Ilmiöiden parissa leikitellään hauskalla onnenpyörällä.

Näyttelyn erinomaisiin nettisivuihin voit tutustua tästä: http://www.vapriikki.net/tammerkoski/

Tampereella on otettu ensimmäisenä käyttöön monia teknisiä laitteita ja sovellettu varhain maailmalla kehitettyä teknologiaa omiin tarkoituksiin. Innovaatiot on museokeskus Vapriikin näyttely- ja tutkimushanke, joka keskittyy paikallisen teknisen osaamisen historiaan ja nykypäivään.

Näyttelykokonaisuudessa esitellään ensin yksi suurista kaupunkiin liittyvistä tarinoista: miten Pohjoismaiden ensimmäinen hehkulamppu syttyi Plevnassa ja miten Edisonin sähköjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1882. Esillä on ainutlaatuista esineistöä teknillisen museon kokoelmista. Näyttelyn multimediat elävöittävät tarinaa kertomalla kaupungin valaistuksesta ja tutustuttamalla mm. koskivoiman rakentamiseen.

Näyttelyn toinen osa hakeutuu modernin tamperelaisen osaamisen juurille. Näyttely esittelee Härmälään vuonna 1936 perustetun lentokonetehtaan ja siitä alkunsa saaneiden toimintojen historiaa lentokoneista konttilukkeihin. Lentokonetehtaalla oli moderni tieteellis-tekninen tutkimuslaboratorio, jossa luotiin mm. maailman ensimmäinen lentokoneen musta laatikko.

Lisätietoa näyttelystä museon sivuilta: http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely/innovaatiot.html

Metalliteollisuudella on merkittävä osa Tampereen historiassa.

Museokeskus Vapriikin Metalli-näyttelyssä voi kurkistaa tehtaiden arkeen ja metalliteollisuuden vaiheisiin ensimmäisestä masuunista aina Tampellan viimeisiin hetkiin 1980-luvulla. Näyttely on avoinna toistaiseksi.

Lisätietoja museon sivuilta: http://www.tampere.fi/vapriikki/

Opas on käsikirja Tekstiiliteollisuusmuseon teemoihin: suomalaiseen tekstiiliteollisuuteen, sen tekijöihin, teollisen tuotannon työvaiheisiin, tamperelaisten tehtaiden ja tehtaalaisten historiaan.

Opaskirjassa seurataan teollisuuden ja työväen historiaa rinnakkain tehtaiden perustamisen ajoista aina nykypäivään saakka ja kuvataan muun muassa elämää tehdaskaupungissa, työn luonteen muuttumista, ammattien syntyä ja katoamista sekä teollisuuden nousua ja laskua. Teollisen tekstiilituotannon työvaiheita kirjassa esitellään raaka-aineista valmiiksi tuotteiksi. Lisäksi esitellään tekstiilin tekijät Finlaysonista ja Tampellasta Tamfeltiin ja Nansoon. Kirjassa on myös lyhyt tekstiilialan sanasto sekä kirjallisuusvinkkejä aiheesta laajemmin kiinnostuneille.
Oppaan on laatinut tutkija Anna Lyyra-Seppänen. Tekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi.

Lisätietoja oppaasta http://www.tyovaenmuseo.fi/?q=node%2F704
Tekstiiliteollisuusmuseon löydät Työväenmuseo Werstaalta Finlaysonin alueelta http://www.tyovaenmuseo.fi/

Tervetuloa virtuaalimatkalle Tampereen sydämeen!

Sivustolla pääset liikkumaan 3D-mallinnetussa koskiympäristössä linnunlailla ja tutustumaan kosken varrelta löytyviin historiallisiin kohteisiin mielenkiintoisten valokuvanäyttelyiden avulla.

Tammerkoski 3D on toteutettu suomen ja englannin lisäksi nyt myös ruotsiksi ja venäjäksi. Sivuston käyttö on helppoa. Tarvitset sivuston tutkimiseen uudehkon Flash Player –selainlaajennuksen (versio 10.0 tai uudempi) sekä laajakaistayhteyden. Kierros alkaa kosken eteläosasta Verkatehtaalta ja päättyy pohjoiseen Siilinkarin majakalle. Jokaiseen kohteeseen liittyy 3D-animaatio ja valokuvanäyttely.

Kolmiulotteiseen Tammerkoskeen pääset tästä: http://vapriikki.net/tammerkoskenkaupunki/3d/
 

Kansainvälinen tekniikan historian komitea ICOHTEC (International Committee for the History of Technology) järjestää vuosittaisen tapaamisen Skotlannissa Glasgowssa 2.-7. elokuuta 2011.

Tapaamisen pääteemana on ”Kuluttajan valinta ja teknologia”. Tarkoituksena on tarkastella teknologian ja kuluttajakäyttäytymisen vuorovaikutusta historiallisesta perspektiivistä. Erityisesti keskitytään kulutusta ohjaaviin tekijöihin sekä siihen, kuinka kuluttajien tekemät valinnat ovat aikojen kuluessa vaikuttaneet teknologian kehittymiseen. Siirtymä maatalousyhteiskunnasta kulutusyhteiskunnaksi on ollut yksi ihmiskunnan historian mullistavimmista vaiheista ja sitä voidaan tutkia monesta näkökulmasta.

Konferenssi järjestetään Glascown yliopistolla ja siihen liittyy monipuolinen sosiaalinen ohjelma. ”Call for papers” on saanut jatkoaikaa 15.2.2011 asti.
Lisätietoja ICOHTEC:in sivuilta: http://www.icohtec.org/
sekä konferenssin sivuilta: http://icohtec.org/annual-meeting-current.html
 

Pirkanmaan Museokompassi on maakunnan museoiden yhteinen museoportaali, josta museot ja niiden perustiedot löytyvät helposti ja hauskasti. Museot on jaettu kunnittain ja teemoittain. Aihepiireihin kuuluu mm. Tekniikka ja teollisuus. Portaalin karttatoiminnon avulla tie museoihin löytyy vaivattomasti.

Jokaisella museolla on oma infosivu, jossa museo esitellään lyhyesti tekstein ja valokuvin. Lisäksi kerrotaan museon yhteystiedot, aukioloajat, pääsymaksut, palvelut ja esteettömyys. Museokompassi tarjoaa myös mahdollisuuden jakaa tietoa sivustosta ja museoista ystäville esimerkiksi Facebookin ja Twitterin välityksellä tai jättää museon sivulle kommentteja ja suosituksia muille. Sivusto toimii suomeksi ja englanniksi.

Kaikki Pirkanmaan alueen museot - pienet ja suuret, yksityisin ja julkisin varoin ylläpidetyt, ammatillisesti hoidetut ja harrastajien luotsaamat - ovat tervetulleita Museokompassiin. Portaaliin liittyminen on museoille maksutonta.

Museoportaali on osa Pirkanmaan maakuntamuseon kaksivuotista Museot verkossa -hanketta, jonka on mahdollistanut Pirkanmaan Liiton maakunnan kehittämisraha. Portaalin suunnittelusta ja tietojen säännöllisestä päivittämisestä vastaa Pirkanmaan maakuntamuseo yhteistyössä toiminta-alueensa museoiden kanssa.

Klikkaa kompassiin! www.museokompassi.fi

Pirkanmaan maakuntamuseo on tehnyt arkeologisia tutkimuksia kunnostettavan Kirjastonpuiston alueella vuodesta 2008 alkaen. Kesällä 2009 koskenrannasta paljastui 1877 rakennetun Frenckellin hioketehtaan rakenteita, jotka tutkimusten jälkeen peitettiin. Hioketehdas on merkittävä jäännös sillä se liittyy paperiteollisuuden tärkeään murroskauteen, jolloin puuhiokkeesta tuli paperin tärkein raaka-aine. Lehtilukusalin edustalta löydettiin 2010 kesällä paperitehtaan piha-alueen laaja kenttäkiveys kapearaiteisine rautateineen, joka on osa Frenckellin paperitehtaan historiallisen ajan muinaisjäännöstä. Säilytettävän kenttäkiveyksen laajuudesta käydään parhaillaan neuvotteluja.

Aiheesta voit lukea lisää paikallislehti Tamperelaisesta, Ylen alueuutisista ja Aamulehdestä.

Tekstiiliteollisuusmuseon Puutarhasta Matkaan -näyttely kulkee tekstiilisuunnittelun matkassa 75 vuoden ajan. Näyttelyssä tutustutaan kahden tekstiilitaiteilijan, Aini Vaarin ja Jaana Reinikaisen Finlaysonille suunnittelemiin malleihin ja heidän kohtaamiseensa 2009 ja sen tuloksiin.

Painokankaiden mallien kirjo on valtava jo kausittain, puhumattakaan vuosikymmenien aikakaaresta. Tunnistamme mallit usein niiden valmistajan mukaan, mutta harvemmin pysähdymme miettimään, kuka on suunnittelija niiden takana. Puutarhasta Matkaan –näyttely lähestyy painokankaiden runsasta ja rikasta maailmaa suunnittelusta käsin; mistä ideat syntyvät, mitkä niistä siirtyvät malleiksi saakka ja miten itse suunnitteluprosessi etenee.

Tekstiiliteollisuusmuseo on toteutettu museokeskus Vapriikin ja Työväenmuseo Werstaan yhteistyönä ja sen vaihtuvia näyttelyitä tekevät molemmat museot. Museo sijaitsee Työväenmuseo Werstaan yhteydessä. Vapriikin toteuttama Puutarhasta Matkaan –näyttely on avoinna Tekstiiliteollisuusmuseossa 8.9.2010 –28.8.2011.

Onko sinulla kosketusnäytöllinen matkapuhelin? Käy tutustumassa Tehtaiden Tampereeseen. Voit selata opasta missä ja milloin tahansa. Et tarvitse erillistä asennusta, opas toimii suoraan puhelimen selaimen kautta. Avaa matkapuhelimellasi sivu http://www.vapriikki.net/tehtaidentampere ja lähde retkelle menneisyyteen.

Tammerkoski ja siitä voimansa saanut teollisuus synnytti Tampereen kaupungin. Koskimaisema tehtaineen on yksi Suomen kansallismaisemista. Tampereen kaupungin museopalvelut on tuottanut kaupungin teollista historiaa valottavan internetsivuston.

Tammerkosken kaupunki–niminen internetsivuston toimii portaalina erilaisiin kosken teollisuusperintöä ja Tamperetta laajemminkin esitteleviin internetaineistoihin. Sivustolta löytyy mm. 2009 valmistunut 3D-malli, Kolmiulotteinen Tammerkoski, jossa käyttäjä pääsee liikkumaan kosken yllä kolmiulotteisten animaatioiden avulla ja tutustumaan tehtaiden elämään vanhojen kuvien välityksellä.

Tervetuloa!